Omaiset tärkeä voimavara ja apu maahanmuuttajavanhusten ja -vammaisten hoidossa. 3.4.2011 13:09


Memo lehdestä 1/2011: Dementiakodissa asuu inkerinsuomalainen Alzheimerin tautia sairastava nainen, neljä vuotta sitten tullessaan hän puhui hyvin venäjää, suomea ja viroa, nyt hän kommunikoi vain viron kielellä, muut kielet ovat unohtuneet.
Ongelmana on aggressiivisuus hoitajia ja muita asukkaita kohtaan. Mitä voimme tehdä kysyivät hoitajat lehden Muistikonsultilta

Vastaus; Dementian edetessä elämän aikana opitut kielet jäävät pois ja jäljelle jää lapsuuden kieli. Tälle ihmiselle on varmaan hämmentävää olla hänelle vieraskielisessä ympäristössä. "Suomenkielisen esityksen" seuraaminen päivästä toiseen on väsyttävää....

Kuulin Ruotsinsuomalaisesta vanhasta metsurista, joka ruotsalaisessa palvelukodissa asuessaan oli unohtanut ruotsinkielen, kukaan hoitajista ei osannuut puhua suomea. Eräs paikkakunnalla asuva suomalainen kävi salaa tapaamassa vanhusta, koska palvelukodin johtajan mielestä vierailut loukkasivat asukkaan yksityisyyttä.

Suomen ruotsinkielisten vanhusten oikeus saada omalla äidinkielellään hoitoa palvelukodeissa on luultavasti hyvin turvattu.
Onko saamenkielisillä vanhuksilla palvelukodeissa vastaavasti mahdollisuutta saada hoitoa omalla äidinkielellään?.

Suomessa on 30 000 inkeriläistä, joista osa alkaa jo ikääntyä, samoin 52 000 venäjänkielisen joukossa on ikääntyviä venäjänkielisiä. Myös vietnamilaisten ja somalialaisten maahanmuuttajien joukossa on ikääntyviä.

Koska ei ole mahdollista järjestää omankielistä hoitoa maahanmuuttajavanhuksille, tulisi omaisten avun ja asiantuntemuksen vastaanottaminen olla itsestään selvyys .

Käyn omaa 98 vuotista äitiäni hoitelemassa palvelukodissa useita kertoja viikossa. Vaikka hän puhuu ja ymmärtää suomea, inkerin murre on hänen äidinkielensä, myös venäjänkielen taito on säilynyt, Vaikka äitini saakin ihan hyvää hoitoa, hän tuntee itsensä vieraaksi ja usein pelokkaaksi, tutun omaisen kanssa hän uskaltaa jakaa tunteitaan ja muistella elämäänsä ja kokea elämänsä vielä merkitykselliseksi.

Vammaisen maahanmuuttajalapsenlapseni palvelukotiin minua ei haluta omaisena tukemaan lapsenlastani ja muistelemaan meidän yhteistä elämää 27 vuoden aikana. Ammattilaisten pätevyys ohittaa omaisen merkityksen.

Miten Suomessa on annettu hoitoalan ammattilaisille tällainen mielivalta ohi omaisten.

Samassa Memolehdessä neurologi Raimo Sulkava kertoi Tansaniassa saamastaan kysymyksestä: miten Suomessa lapset ja muut sukulaiset voivat laittaa vanhempansa ja isovanhempansa laitoksiin? Eikö lasten velvollisuus ole huolehtia vanhemmistaan, koska hekin ovat huolehtineet aikanaan lapsistaan?
Comments