5.11.2019 17:50
Täytyy tunnustaa, että ihastuin Hatsinaan heti ensisilmäyksellä. Asunto No, ensinnäkin tämä vaihtoasunto Hatsinassa oli tosi hyvä, jos verrataan siihen mitä jätimme…
27.10.2019 23:41
Muutin Hatsinaan elokuussa 1971. Kaupunki osoittautuikin historiallisesti aika mielenkiintoiseksi! Hotšino Ensimmäinen kirjallinen maininta Hatsinasta on Novgorodin kronikassa vuodelta 1499. Silloin tuon…
23.10.2019 22:49
Kesä 1971. "Miksi Minskistä lähteminen oli lopultakin niin helppoa?" Kuudes Ulottuvuus Nyt jälkikäteen täältä kaukaisesta tulevaisuudesta katsoen voisi ajatella, että toimin…
20.10.2019 23:01
Vuosi 1971. Odotin leppoisaa kesälomaa. -- Mikäpä sen parempi! Taskussani kuitenkin poltti se lappunen, jonka olin ottanut asunnonvaihtotoimiston ilmoitustaululta. Niin, ajatus…
18.10.2019 18:58
Kesä viileni syksyä (1970) kohti ja matkustimme taas Minskiin. Lukukausi alkoi. Tyttäreni lukukausi koulun alaluokilla ja minun lukukauteni Valkovenäjän Valtiollisessa Yliopistossa…
16.10.2019 22:31
Suomalais-Venäläisen Kulttuurifoorumin Juhlavuosi Kahdeskymmenes suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi pidettiin Venäjällä Tulan kaupungissa 27. -- 29.9.2019. Kulttuurifoorumin pääteemana oli Perinnekulttuuri nykytrendien perustana. Tämänkertaisen Kulttuurifoorumin…
12.10.2019 22:59
Niin kuin aikaisemmin kerroin, kaikkein mieluisin paikka kesäloman viettoon oli Putinan kylä (Будино), jonne Äitini Hilma-Maria Heistonen, veljeni Anatoli ja Lyyti-tätini…
10.10.2019 22:24
Oppaana Khatynissä (Хатынь) Olin oppaan koulutuksessa hyvin perehtynyt sodan (1941 -- 1945) tapahtumiin ja mm. Hatynj'in kylän tragediaan, jossa oli elävänä…
9.10.2019 1:17
Tässä hieman lisää kokemuksia toimimisesta oppaana Minskissä. Opastus oli minulle niin uusi ja mielenkiintoinen harrastus, että nyt vielä muutama tarina tähän…
6.10.2019 13:02
Oppaan tehtävässä työni oli mennä turistiryhmän eteen ja tutustuttaa heidät Minskin nähtävyyksiin ja historiaan. Kaupungin Portti Turistiryhmien vastaanotto tapahtui Minskin rautatieaseman…
3.10.2019 0:54
Minne lähteä jatkamaan lomaa? No minne muuallekaan kuin tietenkin sinne risuaitojen reunustaman ja osittain vielä sorapintaisen mutta rauhallisen kylätien maisemiin.
28.9.2019 22:04
Aamusta varhain kävimme uimassa ja ottamassa aurinkoa. Sitten tyttäreni jäikin emännän huostaan ja minä lähdin töihin.
27.9.2019 20:44
Sain työkomennuksen Ukrainaan Odessan kaupunkiin. En muista tarkkaa mikä tehtävä oli edessä? Joko täydennyskoulutus tai joku seminaari.
25.09.2019 16:27
Vuosi 1968. Tyttäreni on nyt kouluiässä. Arkisissa puuhissa aika riensi huomaamatta. Tuli kaksi hienoa juttua eteen. Olimme jonottaneet jo muutama vuosi…
22.9.2019 20:47
Niinkuin kerroin edellisessä blogissa, minut oli hyväksytty oppaan kurssille. Oppaan Koulutus Oppaaksi valmistuminen ei ollutkaan aivan helppoa! Tai voinkin sanoa, että…
20.9.2019 0:53
1960-luku. Minsk. No, päätös sisimmässäni oli tehty, joten ei sitä ajatusta tarvinnut jäädä miettimään. Ryhdyin toimeen ja ilmoittauduin oppaan kurssille. Haastattelu…
18.9.2019 11:26
1960-luku. Minsk. Ensikohtaaminen Suomen-suomalaisten Kanssa Eräänä päivänä minuun ottivat yhteyttä ja pyysivät auttamaan tulkkauksessa. Kysyivät osaanko suomea ja tulivat hakemaan avuksi.…
14.9.2019 20:37
Tuli 1. päivä syyskuuta (1968) ja uusi lukukausi alkoi Minskin Yliopistossa niin kuin kaikissa muissakin Neuvostoliiton oppilaitoksissa. -- Tässä on hyvä…
10.9.2019 23:34
Loma Putinassa oli ohi ja paluu Minskiin odotti. Lähteminen omaisten luota oli aina haikeata. Mutta elämä vei ja piti kuitenkin kulkea…
25.8.2019 23:21
Sulo Heistonen on viimeinen ja nuorin Lapsi Simo Heistosen ja Varpu Heistosen (os. Tirranen) avioliitosta. Hän syntyi vuonna 1930. Hänestä tuli 6-vuotiaana Eno Violalle. Jäi myös mainitsematta että toiseksi nuorin 8-vuotias enoni oli Viljam Heistonen, joten he olivat minulle pienenä leikkikavereita...
23.8.2019 19:05
Viljam Heistonen (Kresanov) on Simo Heistosen ja Varpu Heistosen (os. Tirranen) neljäs lapsi, oli syntynyt vuonna 1928 ja joutui 12 vuotiana lähtemään koko suvun kanssa evakkoon Udmurtiaan. Udmurtia Kun saavuimme syyskuun lopussa 1941 Sulvai-kylään Udmurtiassa meillä ei ollut muuta vaatetusta...
18.8.2019 15:13
Arvi Heistonen (Хейстонен Аркадий Семёнович) syntyi vuonna 1927 Simo Heistosen kolmantena lapsena toisesta avioliitosta Varpu Heistosen (os. Tirranen) kanssa. Tässä vielä mainitsen, että kaikki viisi lasta tästä avioliitosta (Lempi, Eino, Arvi, Viljam ja Sulo) olivat syntyneet Venäjän 1917...
16.8.2019 23:26
Eino, syntynyt vuonna 1925 oli isoisäni Simo Heistosen ja Varpu Heistosen (os. Tirranen) neljästä poikalapsesta vanhin. Lieneekö hän täyttänyt jo 16 vuotta, kun Neuvostoliitossa alkoi Suuri Isänmaalinen sota (Великая Отечественная Война / ВОВ 1941 – 1945) ja meidät veivät syntymäkodistamme Uralille...
15.8.2019 12:55
Isoisäni Simo Heistosen (Хейстонен Семён Генрихович) (1880 – 1963) toisesta avioliitosta Varpu Heistosen (o.s. Tirranen) kanssa syntyi viisi lasta: Lempi-tyttö ja neljä poikaa: Eino, Arvi, Viljam ja Sulo. Näistä viidestä lapsesta ensimmäisenä syntyi Lempi-tyttö, josta kerron tässä blogissa. Lempi...
13.8.2019 11:24
Marraskuun lopussa 2018 minun ottivat yhteyttä Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta Arkistotutkija Maiju Putkonen ja Hesarin toimittaja Lea Pakkanen, jonka kirjoituksen Sunnuntai-Hesarissa: "Mummoni Siperiaan karkotettu" olinkin juuri lukenut! Molemmat vetävät Inkerin aiheista projektia. He pyysivät...
2.8.2019 16:25
Neuvostoliitossa 1960-luvulla opettajan ja opiskelijoitten kesälomat kestivät kolme kuukautta. Niinpä Narots-järven kesäleirin jälkeen jäi vielä loma-aikaa, joten sanoimme näkemiin Minskille ja suunta oli taas kohti Kupanitsan seurakunnan Putinan (Будино) kylää Leningradin alueella...
25.7.2019 10:23
Edellisessä blogissani kirjoitin opiskelijoitten toiminnasta Neuvosto Valkovenäjän kesäleirillä 1967. Minulle, ryhmän komentajalle, se oli päivittäistä ja täyttä työtä aamusta iltaan asti! Aiemmin kerroin myös, että sain kunnian komentaa leirillä kansanvälistä ryhmää, johon kuuluivat...
20.7.2019 23:51
Kesä 1967. Yliopiston leiri opiskelijoille Sinisten Järvien kauniissa maisemissa. Leiri Leirin tarkoituksena lienee ollut ensisijaisesti ulkomaalaisille opiskelijoille kehittää venäjänkielen taitoa, perehdyttää venäläiseen kulttuuriin ja tapoihin, hieman niin kuin "selviytymisleiri-periaatteella...
16.7.2019 19:24
150 kilometrin matka meni hyvin ja kaikki Ikarus-bussit saapuivat peräkkäin päätepysäkille Naroch-järven rannalle! Leirielämä Alkoi Ensimmäisenä tietenkin tulimme busseista ulos pitkän matkan jälkeen venyttelemään lihaksia. Siinä muutaman kymmenen metrin päässä korkealta penkereltä meille avautui...
13.7.2019 20:11
Valkovenäjän valtionyliopiston opettajan työhön liittyivät myös opiskelijoille järjestettävät kesäleirit. Leirivuorot olivat opettajien kesälomien aikana, joten työkomennukset (командировки) vuorotellen koskivat kaikkia, ainakin liikunta ja urheilunlaitoksen, opettajia. Varmaankin siitä sai...
6.7.2019 22:34
Nyt, kun olen välillä piipahtanut sukuni parissa seuraamassa läheisteni elämää, jatkan tässä siitä mihin jäin blogissa Elämäni Koulut. Osa 31. Opettajan Virka. Minut on siis juuri hyväksytty liikunnan- ja urheilun laitoksen opettajaksi Valko-Venäjän V. I. Leninille nimettyyn valtionyliopistoon (...
28.6.2019 22:15
Niin kuin Tolja-Veljeni oli suunnitellut, vanha pieni hirsitalo, jonka he ostivat Putinan (Будино) kylästä, kun muuttivat Pihkovan alueelta tänne asumaan, tulee joskus purkaa ja rakentaa Äidille ja perheettömille Tädeille kunnon talo! Vielä senkin takia, että asfaltti-tie Sumino-sovhoosiin kulki...
22.6.2019 16:34
Kesäkuun 22. päivä 1941. Se tuo aina mieleeni kaksi asiaa. Ensiksi sen, että sinä aamuna veljeni Tolja syntyi tähän maailmaan ja toiseksi sen, että sinä päivänä Neuvostoliitossa alkoi Suuri Isänmaalinen sota (ВОВ - Beликая Отечественная Война 1941 – 1945). Silloin maailmalla pauhusi jo Toinen...
17.6.2019 00:22
Äitini kertoo Sinikka Haapaniemen haastattelussa: (Igomelissä) Metsätöitä tehtiin ja parakeissa asuttiin. Näin kului kymmenen vuotta. Metsätöissä pääsi lähelle kaunista luontoa, marjat ja sienet oli lähellä. Oikein sinne asetuttiin elämään. Suomalaiset nuoret tanssivat ja rakensivat liekkuja...
14.6.2019 21:50
Asutuskeskuksesta Pihkovan alueella Igomelissa, jonne inkerinsuomalaiset oli siirretty Virosta, muodostui hieno suomalaisten kyläyhteisö. Sen verran paljon meitä oli siellä, ainakin vähintään kymmenkunta suomalaista perhettä, jos ei enemmänkin. Heistosiakin oli jo kolmetoista henkeä! Ainakin...
13.6.2019 00:40
Paluu kotiin ei onnistunut. Kotia ei ollut. Koko Oinaalan kylä oli hävitetty. Ja viranomaiset vielä käskivät "menemään sinne mistä olimme tulleetkin". Siitä Perin rautatieasemalta syksyllä 1945 matka muualle lopulta päätyikin Leningradin alueen Volosovan piirikunnassa olevaan Kupanitsan (entisen)...
11.6.2019 10:43
Udmurtia 1945. Sota On Päättynyt! Yhden päivän muistan erittäin hyvin! Me olimme silloin Udmurtiassa. Toukokuu 1945. *Oli tavallinen koulupäivä ja yhtäkkiä luokkaan tuli joku ja ilmoitti, että voitte lähteä kotiin kertomaan vanhemmille, että sota on loppunut! Ensiksi oli riemu, ettei...
9.6.2019 00:44
Sodat Ja Udmurtia. Äitini Hilma-Maria Heistonen kertoo että, kun minun biologinen isäni Simo Jakonen joutui vankilaan 10 vuodeksi, niin hän avioitui naapurissa asuvan Lukjanovin perheen pojan, Vanjan, kanssa eli meni Lukjanoville miniäksi. Arvelisin, että vuosi oli silloin 1938. Lukjanov Ivan...
4.6.2019 23:09
Historia kertoo, että Inkerin kirkko oli tuhottu vuoteen 1938 mennessä. Silloin Inkerin kirkon ja seurakuntien julkinen toiminta päättyi. Sitä edelsi parikymmentä vuotta kestänyt kiihotus uskovaisia vastaan. Kiihotus oli systemaattista, laaja ja se kohdistui yhteiskunnan kaikkiin eri alueisiin....
1.6.2019 20:56
Äitini Hilma-Maria Heistosen kertomukset jatkuvat... Historiasta tiedetään, että kun Neuvostoliitossa alkoi 1920-luvun lopussa laajamittainen pienviljelijöiden ja talonpoikien pakottaminen kollektiivitalouksiin ympäri Neuvostoliittoa, se kosketti tietenkin myös Inkerinmaata. Propaganda kolhoosien...
28.5.2019 19:40
Olen haastatellut Äitiäni Hilma-Maria Heistosta vuonna 2010, kun hän oli 97 vuotias ja tämä blogi kertoo hänen omista muistelmistaan. Sisennetty kursiivi-teksti on Hilma Heistosen kertomaa. 97 Vuoteen Mahtuu Monenlaista Tarinaa Aitini Hilma-Maria Heistonen (1913 – 2014) oli Isoisäni...
25.5.2019 21:07
Lyyti Heistonen (1911 – 1996) Lyyti Heistonen. Simo ja Katri Heistosten tytär. Kun Lyytiä vanhemmalle Aune-Amalialle (s. 1908) ja nuoremmalle Hilma-Marialle (s. 1913) oli annettu suomalaisittain kaksi nimeä ja hänelle vain yksi, niin Lyyti kertoi, että se tapahtui sen takia, että hän oli niin...
24.5.2019 16:29
Aune-Amalia Heistonen (1908 – 1983) Amalia-Täti oli vanhin lapsi Isoisän ja Katri Heistosen perheessä. Sisarukset kutsuivat Amaliaa Maaljaksi, niinpä minullekin hän oli Maalja-täti. Muistan hyvin Amalia-tädin syntymäkodistani Oinaalan Arvilasta. Lapsuuden Amalia Oma biologinen isäni oli joutunut...
21.5.2019 11:28
Anni-Tädin Tarina Edellinen blogi päättyi siihen, että pääsin töihin Valkovenäjän valtiollisen yliopistoon töihin. Niinä vuosina, kun etsin vakituista työpaikkaa Minskissä, tietenkin kesälomilla kävin, vaikka en joka vuosi, siellä Leningradin alueen Kupanitsan seurakunnan Putinan (Будино) kylässä...
18.5.2019 11:57
Laskuvarjohyppyä 100 Vuotta Täällä Imatralla on kiinnostava tapahtuma huomenna sunnuntaina 19.5.2019. Immolan lentokentällä tapahtuu! Ainakin urheilulaskuvarjohyppääjille! Asiasta kertoo Imatralainen -lehti 15. toukokuuta 2019 otsikolla: "Harvinaisuus tarjolla!" – Laura...
12.5.2019 00:28
Ensimmäinen työpaikkanihan Neuvostoliiton Valko-Venäjällä Minskissä oli Lasten Kaunoluistelukoulu Minskissä (Республиканская Школа Фигурного Катания), koska pikaluistelun valmentajan paikkaa ei ollut vapaana. Mahdollisesti oli tarkoitus aloittaa pikaluisteluryhmä. Tai sitten nämä kaunoluistelu- ja...
7.5.2019 21:01
Vuosi 1960. Minsk. Olimme siis, Minä ja Niina, luvanneet valkovenäläisille tulevamme töihin Minskiin ja luistelijaksi heidän joukkueeseen. Hyvästi Arkangeli! Tulo Minskiin Terve Minsk! Pikapuolin lähdimme Niinan kanssa junalla matkalle kohti Valkovenäjän, silloinen Valko-Venäjän Sosialistinen...
5.5.2019 11:54
Toukokuussa vuonna 1960 palasin Arkangeliin ja työpaikkani tuli olemaan luisteluvalmentajana Arkangelin Trud-urheiluseurassa (Добровольное Спортивное Общество Труд – ДСО Труд – Архангельск). Työtä Ja Treeniä Palasin Arkangeliin. Vapaata luisteluvalmentajan paikkaa sillä hetkellä ei kuitenkaan...
3.5.2019 16:22
Ensimmäinen syyskuuta 1959. Severodvinsk. Me, kolme juuri valmistunutta nuorta valmentajaa, Minä, Niina ja kolmas, jonka nimeä en muista, tulimme töihin Lasten urheilukouluun (Детская Спортивная Школа (ДСШ) город Северодвинск). Minun valmennuslajini oli pikaluistelu ja Niinan kaunoluistelu....
1.5.2019 21:26
Ennen kuin lähdin Vuoksen retken jälkeen takaisin taas Arkangelin suuntaan, Severodvinskin kaupunkiin (Северодвинск) aloittamaan ensimmäisessä työpaikassani urheiluvalmentajana pääsin piipahtamaan omaisteni ja sukulaisteni luona Putinassa(Budino). Reitti oli jo hyvin tuttu. Leningradin Sennaja...
30.4.2019 10:32
Opinnot Arkangelin Pedagogisessa Instituutissa olivat päättyneet. Kurssikaverini Niinan kanssa saimme urheilusaavutuksista palkinnoksi ilmaisen viikon pituisen loman Vuoksen varrella sijaitsevaan vesiturismi-keskus Losevoon (Лосево)! Sinne suunnistimme heti päästötodistuksen saatuamme....
25.4.2019 00:58
Anteeksiantamisen Vaikeus! Ehkä jokainen meistä on joskus erehtynyt ja tehnyt vääriä päätöksiä tai jopa tehnyt vääryyttä toista ihmistä kohtaan tahallaan tai tahtomattaan ja on kärsinyt tai kärsii täälläkin hetkellä siitä, että häntä itseään kohtaan on tehty vääryyttä! Virheiden tekeminen on...
23.4.2019 18:24
Vuosi 1959. Lopulta se АГПИ-Instituutin (Архангельслий Государственный Педагогический Институт) opiskeluvuosien viimeinen kevätkin tuli! Töihin Mieli, Mutta Minne? Jo alkukeväällä tuli pieni haikeus mieleen. Pian me, koko kurssi, lähtisimme eri suuntiin! Päivätouhuissa olimme vielä yhtä porukkaa...
21.4.2019 11:30
Syyskuun ensimmäisenä 1958 alkoi taas seuraava lukuvuosi Arkangelin pedagogisessa korkeakoulussa, Instituutissa. Samana päivänä alkoi lukuvuosi koko maassa. Neuvostoliiton kaikissa oppilaitoksissa, niin kouluissa kuin myös ammatti- ja korkeakouluissa, alkoi uusi lukuvuosi aina ensimmäisenä päivänä...
18.4.2019 23:22
Pitkä ja kylmä talvi 1957 – 1958 kaikkine kilpailuineen oli rasittava. Koko luistelukausi oli yhtä menoa kilpailusta toiseen. Vielä kevät, rankat opinnot, ja ... ... Vihdoin kesä! Lomalle Budinoon Nyt olen lomalla ja missäpä muuallakaan kuin Budinon kylässä. Siellä Äitini, Lyyti-täti ja veljeni...
14.4.2019 00:35
Arkangel. Syksy 1957. Kiva oli tavata sama tuttu tyttöporukka loman jälkeen. Jokainen on tallella, kukaan ei ole jättänyt opiskelua kesken. En ole ainoa, joka olen innoissaan saadessani aloittaa jo toisen puoliskon tätä 4-vuotista liikunnanosaston opiskelua, kolmannen vuosikurssin. Liikuntaa Ja...
12.4.2019 09:59
Lähestyi syyskuu ja piti valmistautua palaamaan takaisiin Arkangeliin jatkamaan opiskelua. Tämä kesä oli tosi kiva! Sain asua kesän uudessa asuinpaikassa ja "uudessa" talossa äitini, Lyyti-tädin ja Tolja-veljeni kanssa ja sain tavata muitakin sukulaisia! Suvun Kohtaamispaikka Tämä vanha...
10.4.2019 00:46
Näin vielä ennen vaaleja haluan tuoda esille Christina af Hällströmin, vaikeavammaisen henkilön äidin, omakohtaisia kokemuksia siitä, miten järjestelmä kohtelee vammaisia henkilöitä. Sateenkaaren tälle puolen. Oikeutta vaikeavammaisille väliinputoajille!" – Christina af Hällström – Atrain...
6.4.2019 21:15
Edellisessä blogissa mainitsin, että en enää menisi lomalle Pihkovan alueelle Igomeliin. Äitini ja hänen siskonsa Lyyti ja Malja sekä nyt jo aikuistunut ja metsätöissä käyvä veljeni Tolja olivat säästäneet rahaa muuttoa varten ja valitsivat kohteeksi Leningradin alueella, Volosovan piirissä...
5.4.2019 18:00
Opiskeluni M. V. Lomonosoville nimetyssä Arkangelin pedagogisen korkeakoulun instituutissa jatkuu. Kohta on päättymässä jo toinen lukuvuosi! Vuosi on 1957. Kurssin ilmapiiri Kurssin tyttöporukka, 8 henkilöä, on säilynyt ja ryhmähenki vahvistunut. Poikia on kurssilla lähes kolme kertaa enemmän...
3.4.2019 10:58
Kommentista saamani vinkin mukaisesti poikkean tällä kertaa pikaluistelun kilparadoille. Siihen aikaan Alma-Ata'n luistinradat olivat tunnettuja ennätystuloksista. En tiedä onko tuo maine säilynyt eikä ole aikomustakaan tutkia asiaa. Nyt palaan siihen luistelijoiden ilmapiiriin, johon onnekseni...
30.3.2019 22:11
Lapsenahan olimme innokkaasti luistelleet jäisissä kuorma-auton jäljissä jokainen vuorollaan yhdellä luistimella. Nyt Arkangelissa luisteluharrastukseni sai kirjaimellisesti sanoen "uutta potkua". Kooperativnyi Teknikumissa vuonna 1952 sain laittaa jalkaani ihan oikeat pikaluistimet ja pääsin...
23.3.2019 00:22
Taas palaan Igomeliin kesälomalle. Pisara Inkeriä Pakkosiirrettyjen inkerinsuomalaisten asutuskeskus Pihkovan alueella, Igomelissa, oli lähes kymmenen vuoden ajan kotoisa paikka, ikään kuin pieni pisara Inkeriä olisi tipahtanut siihen. Kyläyhteisö, jossa pärjäsi Suomen kielellä. Nyt jälki...
20.3.2019 00:43
Edellisen blogin lopetin sanoihin: "Kesän tullen taas odotti tuttu junamatka Igomeliin. Reitti oli tuttu vielä tälläkin kertaa, mutta tilanne Igomelissa alkoi muuttua..." Ennen Igomeliin menoa kerron tässä jaksossa vielä muutaman opiskeluun liittyvän jutun. Neljän vuoden opiskeluun mahtui paljon...
16.3.2019 21:01
Syksy 1956. Olin taas Arkangelissa. Opiskelu jatkui Arkangelin pedagogisen korkeakoulun instituutissa. Nyt, kun vuosien jälkeen katson sitä tietomäärää, joka piti osata, niin ehkä nykypäivänä sillä olisi pätevöitynyt useampaankin eri ammattiin. Yleissivistävät Aineet Pakollisten aineiden...
14.3.2019 13:01
Kesäkuu – Syyskuu 1956. Lomalle Igomeliin Kesäkuussa 1956 tulin Arkangelista neljännen kerran lomalle Igomeliin! Tällä kertaa korkeakouluopiskelijana Pedagogisesta Instituutista. Nyt Igomel tuntui jo oudolta. Itse saha oli kasvanut isoksi teollisuus-kombinatiksi numero 263 (ЛПК 263 /...
12.3.2019 13:23
Vaalit lähestyvät. Eikö kansanedustajaehdokkaita kiinnosta vammaisten asiat? En ole juurikaan huomannut kirjoituksia tästä aiheesta, vaikka kehitysvammahuollossa on aika paljon parannettavaa niin kuin vanhustenhuollossakin, josta puolestaan paljon keskustellaan tälläkin keskustelupalstalla!...
11.3.2019 14:17
1955. Opiskelu alkoi Näin alkoi opiskelu Arkangelin pedagogisessa instituutissa. Joka päivä oli teoreettisia luentoja sekä liikuntatunnit salilla tai ulkoilmassa. Ulkoliikunnan lajeissa minulla oli monesti enemmän kokemusta kuin muilla ryhmän...
10.3.2019 23:42
Sain kuin sainkin poikkeusluvan lähteä opiskelemaan ilman työharjoittelua. Pedagoginen Korkeakoulu Opiskelu M. V. Lomonosoville nimetyssä Arkangelin valtiollisessa pedagogisessa instituutissa, kuin myös muissa Neuvostoliiton...
10.3.2019 12:05
Olin nyt matkalaukkuineni syksyisessä Arkangelin satamassa. Vuosi oli 1955. Kädessä työmääräys: ilmoittauduttava Arkangelin alueellisen kuluttajajärjestön (Архоблпотребсоюз), Arktorg'in, pääkonttorissa. Poikkeuslupa Itse halusin kuitenkin jatkaa urheilun ja liikunnan opintoja...
9.3.2019 17:55
Elämäni Koulut Viola Heistosen Elämäni Koulut -kirjoitussarjan hakemisto. Tämä erillinen hakemisto on tehty sen vuoksi, että (esimerkiksi hakukoneesta tullut) vierailija voi löytää myös myöhemmin ilmestyneet kirjoitukset. Tätä hakemistoa päivitetään sitä mukaa kuin...
5.3.2019 19:22
Haikea Lähtö Haikeus valtasi mieleni, kun lähdin matkalle Arkangeliin. Muut tytöt eivät tällä kertaa olleet mukana. Kuusi kertaa me neljä inkeriläistyttöä olimme matkanneet junalla tämän välin, 1'500 kilometriä, ja nyt minä, "Minä Tyttö Yksinäinen", matkalla sinne ilman heitä. Mutta...
2.3.2019 10:18
Niin vierähti kolme vuotta opiskelun parissa Arkangelissa. Igomelj oli se kotipesä, josta me, neljä inkerinsuomalaista tyttöä (Minä, Irja, Olga R., ja Olga H.) lähdimme lentoon vuonna 1952. Koti takana ja maailma edessä! Kolme lukuvuotta (1952 – 1955) opiskelimme Arkangelin Kooperativnyj...
22.2.2019 21:50
Asuntola Päivärytmi opistolla oli selkeä. Aamulla kello kuusi Moskovan radio toivotti Hyvää huomenta, toverit! Aloitamme aamuvoimistelun! / Доброе утро, товарищи! Начинаем утреннюю гимнастику. Kaikki nousimme ylös oman sängyn luona voimistelemaan. Se kesti yli 10 minuuttia. Sen jälkeen otimme...
19.2.2019 14:24
Sarjan edellinen blogi päättyi siihen, että keväällä 1952 läpäisin kasi-luokan tentit ja siitä avautui mahdollisuus hakea ammattiopistoon. Petseri / Печоры Halusin jatkaa opiskelua, mutta en tiennyt vielä missä. Moni muukin, joka halusi jatkaa opiskelua, mietti sitä ja erityisesti me...
18.2.2019 11:45
Edellinen blogi päättyi siihen, että pääsin kahdeksannelle luokalle. Asuimme nyt Igomelissa. Lähin koulu, jossa oli kasi-luokka, oli noin 20 kilometrin päässä kotoa Pihkovan-alueen Ljadan-piirin keskustassa Ljadyssa. Siellä olin jo aikaisemmin käynyt viidettä luokkaa, kun asuimme sillä suunnalla...
17.2.2019 12:37
Edellinen kertomus päättyi siihen, että kävin seitsemättä luokkaa Orehovnan koulussa. Nyt hieman lisää niistä koulumatkoista ja elämästä Igomelissa! Vuosi on 1950 – 1951. Suku taas koossa Kun Äitini ja hänen mukana olleet sisarensa olivat palanneet metsätöistä Igomel'iin, oli suku...
14.2.2019 15:10
Saavuimme Igomeliin. Sen niminen kylä oli olemassa, mutta meidän vietiin siinä lähellä olevalle sotilaitten asuinalueelle. Siellä ei ollut muuta, kuin muutama matala parakkimallinen rakennus ja maan alle rakennettuja korsuja. Ne olivat saksalaisten rakentamia. Alueella liikkui vielä Puna-Armeijan...
11.2.2019 22:06
Asuminen Volosovan piirin Budinan kylässä päättyi, kun viranomaiset vetivät aikuisille ristin passiin ja oli pakko lähteä taas minne käskettiin. Kaikki valmistautuivat matkalle, niin äitinikin. Kun viranomaiset tarkistivat passeja, niin äidilleni ilmoitettiin, että hän saa jäädä, koska hän on...
8.2.2019 22:06
Vanhempieni elämä karkotettuina pakolaisina eri puolilla Neuvostoliittoa on jäänyt muistiini useina koulun vaihtoina jo alaluokilta alkaen. Esikoulu Olin suomalainen jo syntyessäni. Kuulin ja puhuin pelkkää Suomen kieltä viisi ja puoli vuotiaaksi asti. Siinä minun äidinkielen oppini! Isoisän...
26.1.2019 22:02
Suomen Viveca Lindfors on voittanut pronssia taitoluistelun EM-kisoissa Minskissä. Lindfors onnistui vapaaohjelmassaan erinomaisesti ja ylsi yhteispisteissä omaan ennätykseensä 194,40. Mitali varmistui vasta viimeisen luistelijan jälkeen. Kolmantena vain 0,03 pistettä...
25.1.2019 00:36
Olen miettinyt asiaa, miten kävi silloin alkuvaiheessa karjalaisten evakkojen sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kun minä, Inkerin suomalaisena, nyt yli 20 vuoden jälkeen, olen itsekin vasta sopeutumassa uuteen kotimaahani!? Miltä heistä tänä päivänä tuntuu. Olen usein kuullut evakko-...
20.1.2019 11:06
Satuinpa netissä tutustumaan mielenkiintoiseen henkilöön: Mannerheim-linjan pääsuunnittelijaan Sergei Johan Christian Fabritiukseen. Tämän mahtavan 132 kilometriä pitkän puolustuslinjan suunnitteluun osallistui lukuisa joukko korkeita sotilasasiantuntijoita aina Ruotsia, Saksaa ja Ranskaa myöten...
12.1.2019 21:20
"Etelä-Karjalaan kaksi uutta valmiuskeskusta" kirjoittaa Uutisvuoksi 10. tammikuuta 2019. – Ilkka Pohjolainen Mikä on Valmiuskeskus? – Mihin valmistaudutaan? Lehtikirjoituksen mukaan Valmiuskeskuksen ideana on vastata nopeasti alueellisiin akuutteihin häiriötilanteisiin, kuten myrskyihin, veden...
5.1.2019 00:59
Historia on tiedettä, joka käsittelee ihmisiä ajassa. – Leonid Andreinpoika Gildi Ilmiantajat Kuka on ilmiantaja? Wikipedia kertoo meille: Ilmiantaja on henkilö, joka välittää näkemiään ja kuulemiaan tietoja eteenpäin viranomaisille tai tiedustelupalvelulle....
3.1.2019 23:24
Ylen M.O.T. -ohjelma (MOT) on tutkinut Turun lähellä Paimiossa olevan ja kuntien omistaman Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus KTO:n (KTO) väkivaltaisia hoitokäytänteitä. Asiasta kerrotaan artikkelissa ”Lapsia roikotetaan raajoista kantamalla ja kiinnipito jatkuu sängyssä” – Toimittajat Jouni...
31.12.2018 21:31
Aiheen tähän blogiin sieppasin Juha Kuikan kommentista Ari Alsion blogiin Viimeistä päivää---. ... Vuosi 2000 oli kouluaikoina ollut jonkinlainen mielikuvituksellinen virstanpylväs, josta kirjoitettiin äidinkielen aineita otsikolla "Maailma vuonna 2000" tai jotain vastaavaa. Se tuntui...
